Salla Sillgren: Kuolleiden kukkien tuoksu
Kuolleiden kukkien tuoksu
Kasvit kuihtuvat, kuolevat, syntyvät taas. Ehkä sinäkin. Ehkä minäkin.
Kasvisto Kasvio Kasvusto
Katso
Kaikki on (vielä kai joskus) hyvin
//
Kuolleiden kukkien tuoksu -teossarja käsittelee luopumista ihmisestä, joka on aina ollut, joka on osa minua ja kuolemansa jälkeen osa jotain tuntematonta.
Äidin lapsuuden koti Hyvölä seisoi Rautavaaran Nikinmäellä vielä vuoteen 2022 saakka. Viimeiset vuosikymmenet se oli osittain luhistunut ja käyttökelvoton, mutta täynnä muistoja. Yksi niistä muistoista nousi äidin puheissa esiin usein—lapsuudessa omin käsin huolella kerätty ja prässätty kasvio.
//
-Mitä sinne jäi? -Ainakin se kasvio
Äiti, mä yritin tehdä sulle uuden. Siitä tulikin mun kasvusto, keskeneräinen kasvu
Tuo kasvio, jota en koskaan itse nähnyt, on noussut jonkinlaiseksi pysyvyyden symboliksi äidin lyhyen, mutta elämän muuttaneen sairauden ja pois nukkumisen myötä. On syntynyt tarve tallettaa jokin elävänä niin kaunis ja tärkeä; kasvi, kukka ja äiti.
Hän talletti ne kasvioon, minä väritän hänet paperille. Rakennan viivoin uuden kasvion äidilleni, jotta se ja hän olisivat täällä aina.
//
Näyttely jakautuu kahteen osaan; Päiväpuoleen ja yöpuoleen. Päiväpuolen teokset ovat syntyneet äidin sairaalavuoteen vierellä. Värikkäät ja toiveikkaat, vielä elämässä ja auringossa kasvaneet. Yöpuolen pienet mustavalkoiset teokset ovat syntyneet äidin siirryttyä yöpuolelle osaksi jotain tuntematonta.
